USA on totisesti autoilun luvattu maa. Leveiden moottoriteiden ja hienojen autojen lisäksi huoltoasemat ovat oma taiteenlajinsa. Niissä myydään jättikokoisia limutynnyreitä ja jättikokoisia kahvikuppeja. Kahveja on tietenkin montaa sorttia, joista tämän autokunnan ehdoton suosikki on erikoissuurella kofeiinimäärällä varustettu versio, jota myydään muun muassa tuotenimillä "Jacked Up" ja "Extra Caffeinated". TOIMII, varsinkin kun pienin kuppi on noin 2,5 suomalaista kahvikuppia.
Maisema matkalla alkaa pikkuhiljaa muuttua. Virginian ja Tennesseen vehreistä vuorimaisemista siirrytään kohti suuria tasankoja, rajatonta tyhjyyttä. Huomenna kun auto starttaa Oklahoma Citystä kohti Teksasin Amarilloa päästään jo tositoimiin. Tie on viivasuora ja joka suunnassa näkyy kitukasvuista tasankoa. Jotenkin olen koko ajan ajatellut, että sieltä se Amerikka sitten löytyy. Saapa nähdä. Paljon on jo löytynytkin, enemmän kuin ikinä osasin odottaa.
Tänään koettiin kunnon Keskilännen myrsky. Motarilla 50 mailia ennen Oklahoma Cityä (joka täällä lyhennetään OKC) alkoi niin rankka sade ja ukkonen, että nopeus oli pakko laskea 40 mailiin ja pistää hätävilkut päälle. Niin tekivät kaikki muutkin. Näkyvyys oli melkein nollassa, ja vettä tuli enemmän kuin Suomessa koskaan.
Täällä Regency Inn -motellissa pistettiin telkku päälle, ja paikallisuutisista selvisi, että kaupungin pohjoispuolella oli koettu tulvia sateista johtuen. Ei mikään ihme... Arkansasissahan tosiaan 20 ihmistä kuoli torstaina "flash floodin" eli pikatulvan seurauksena.
Palataanpa huomenna asiaan. Tältä päivältä kuva sateesta ja narsistinen omakuva.
3 kommenttia:
Tie näytä Amarilloon, sinne kuulun kuin puolukta hilloon...
moi. halusin vaan kertoa teille kaikille että ikävä on kova ja pusuja sinne<3 t.kaisag
kiitos komuista äm ja koo, Amarillossa ollaan, puolukat uupuu! kohta jättikanjonia katsomaan. ei grandia.
-J
Lähetä kommentti