lauantai 19. kesäkuuta 2010

Fear & Loathing - Part II

Vivaaaaa!
Kunnon friikkisirkus, mutta kaiken ajamisen ja autossa istumisen jälkeen tuntuu niin hyvältä olla vähän aikaa lomatunnelmissa. Iltapäivään asti otettiin lunkisti hotellin altaalla ja lähdettiin vielä paahtavan helteen jatkuessa ostoksille ja jatkamaan kierrosta.







Kaikki kliseet pelissä, aloitettiin pelit ja pörräys eilen Bellagiosta ja katsastettiin osa Stripistä. Paikka on kipeä, oheisviihde hyyyvin härskiä kaliiperia roisiin rekkamies-makuun. Kadut, baarit ja kasinot täynnä mitä epämääräisempää häsleriä. Rotvallien reunat lainehtivat K-18 flaijereita ja elintasokuilu niitä jakavien siirtolaisten ja viereisten turbobrändien lippulaivakauppojen asiakkaiden välillä on yhtä räikeä kuin Vegasin valot.





Lakersin voittojuhlat näkyi kadulla iloisen riehakkaina jengeinä. Oli sen verran hurjan näköistä jengiä, että tuli kohtuu nopeat zuumailut siinä ajassa jonka uskalsin kuvausetäisyydellä viipyä, prätkästerkat huusi räppiä ja kundit jorasi huutaen suoraa huutoa.



Kaupoissa löytyy ja muutamassa vaateliikkeessä oli niin kovat DJ-t, että revettiin. Erityisesti Planet Hollywood Miracle Milellä, jonka eräässä liikkeessä levyjä pyöritti viivapartainen pleksilasi Jefe, jonka kruunasimme häslerien kuninkaaksi.



Käytiin Prince Paulin kanssa testaamassa New York New York kasinon mieletön vuoristorata (14 rahaa per pelokas) ja huudettiin molemmat pillit punaisena. Helkkarinmoista oli kyyti ja olisi meikäläiseltä jäänyt väliin, ellei lippuja olisi myyty kasinon sisältä niin, ettei rataa nähnyt ennen kuin jo istua pönötettiin tipukeltaisessa kärryssä tiukasti kahlittuina. Point of no return. Hoiputtiin ulos vapisevin jaloin ja luulen nyt tietäväni tarkoin, miltä rytmihäiriöt, paniikkikohtaukset ja akuutti kuolemanpelko tuntuu räväkkänä koktailina. Paras ja pahin vuoristorata-rasti ikinä, Tykkäsin, Cheers!



New York New York -kasinolla oli amatöörinäkökulmasta tähän asti paras groove jo alkuillasta, tosi kaunista tanssijaa pokeripöydillä jne. Muiden jo jatkaessa pelaamista yritin vuoristoratahorkassa kirjoittaa muutamaa korttia. Nyt huilaillaan majapaikalla. Poijjaat maistelevat superkasi-logolla varustetuista muovimukeista Gambinaa ja ilta jatkunee vilkkuvien valojen tahtiin...





Huomenna edessä matkan luultavasti pisin ajorupeama Vegas - Frisco ja seuraava luontokohde Death Valley.

2 kommenttia:

-m- kirjoitti...

Vieläkö siellä MGM:n aulassa on se leijona... Aika plastic world se Vegas. Semmonen once in a life time juttu. Vuoristorata kuulosti kyllä pahalta. Onneks Maija ei erehtynyt sinne?! Onko Celine Dionia näkyny? Eiks se oo vetäny sitä showtaan siellä jo ikuisuuden...

Pirja kirjoitti...

Mözzer otti tänään niin raisuna brunaa, että otti välipäivän viihdevastaavan touhusta ja jäi Jussin kanssa olemaan pokrumestari :)

Lähetä kommentti