Maijan iPhone tiesi kertoa, että vaihdettiin taas aikavyöhykettä. Eletään siis jo pacific timeä, yhdeksän tuntia Suomea jäljessä. Maantieteellisesti tästä pohjoiseen ollaan vielä siinä New Mexicon aikavyöhykkeellä, mutta ilmeisesti Arizona ja Nevada ovat halunneet liittyä Los Angelesin kanssa samaan aikavyöhykkeeseen.
Matka tänään oli pitkä mutta huikea. Nyt maisema on satakuntalaisjuntille melko "päräyttävä". Ensin mentiin tasangolla, joka pikkuhiljaa muuttui viljamaisemista aavikoksi. Sitten ylitettiin Arizonan raja, ja vastaan alkoi tulla uskomattomia punaisia mesa-vuoria.
Kukaan ei ollut kertonut meille, että Flagstaffissa meno onkin jo ihan toinen. Mesavuoret vaihtuivat terävähuippuisiin vuoriin, joista korkeimman huipulla on jopa lunta. Kaupunki on kätevästi vuorten juurella, melko korkealla. Sen huomaa havumetsistä ja tasangon superhellettä kohtuullisemmasta lämpötilasta.
Ihastuttiin Flagstaffiin kovin. Paikka on pieni, mutta yliopisto ja turistit ovat tehneet siitä sympaattisen ja eläväisen. Vaatekaupan myyjä (M käski sanoa, että oli mahtava myyjä ja kauppa) vinkkasi Maijalle, että tänään keskiviikkona on kaupungissa varsinainen bilepäivä, ja sai houkuteltua meidät Green Room -nimiseen baariin KASARI-ILTAMAAN. Valmistaudutaan paraikaa siihen koitokseen. Tai siis "hameväki" valmistautuu, minä kirjoitan blogia ja juon Milwaukee Ice -olutta, kuten Paulikin. Ai niin, syötiin aivan mahtavassa Greek Islands -raflassa, suosittelen!
Huomenna on hurja päivä, siksi pitää varoa ettei Green Roomissa mene liian myöhään. Ensin mennään käymään Grand Canyonilla, ja siitä ajetaan suoraan synnin pesään, eli LAS VEGASIIN.
Mieliala on sekin aika hurja. Tässä vaiheessa on jotenkin ehtinyt unohtaa, että on olemassa muunkinlaista arkea kuin auton ikkunasta näkyviä hiekkapyörteitä tai Super8-motellin siistejä huoneita vuoristonäköalalla.
Huomenna tarinoita siitä, miten Las Vegasin yksikätiset rosvot kohtelivat meitä. Maija on aikonut hakea pokeripöydästä vähän touhurahaa Los Angelesiin.
Bonuskuvana vielä yritykseni valokuvata taivaanrannassa näkyvää uskomatonta ukonilmaa Tucumcarin minikaupungin laidalla. Kuva ei onnistunut, mutta se ukonilma oli MAHTAVAN kaunista katseltavaa. Aavikolla taivas on iso, ja salamat vielä isompia.
Vuorten juurelta,
Jussi
torstai 17. kesäkuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Huikeen hienolta kuulostaa ja näyttää teidän reissu!!! Pirkkis ja Pauli, vaadin illan mittaista kertausta, kun seuraavan kerran tulen stadiin :) Paljon terkkuja Joensuusta ja toivottavasti nähdään rokkaillen Ilosaaressa! t. Janna
Loma on onnistunut, jos ei muista millaista arki on.Jatkakaa samaa rataa. Tää härmä ei oo muuttunut miksikään, aurinko tänään näyttäytynyt, mutta ei mitään muuta uutta. Lähetään huomen vuokattiin, joten tätyy pakata 4 miehen vaatteet, lätkäkamat, golfkamat, vaunut, vaipat, lääkkeet... etc. HS
Lähetä kommentti