Grand Canyon - EI VOI KÄSITTÄÄ (päivä 13)

Isot kirjaimet otsikossa – sallittua ainoastaan kun on nähnyt Grand Canyonin. Kuvia voi katsella ja niitä voi postata tähän blogiin, mutta tosiasia on se, että tuo kyseinen kanjoni pitää nähdä omin silmin. Mutta se on hyvä asia. Kyllä nykypäivän digimaailmassakin pitää olla juttuja, jotka pitää käydä katsomassa paikan päällä.

Aamulla siis startattiin Flagstaffista pohjoiseen (pitkään ollaan ajettu vain länteen) hiukan edellisillan kasarijuhlista väsyneinä. Puolitoista tuntia ja päästiin pelipaikoille. Ja tästä alkaa osuus, joka on parempi kertoa kuvin. Sen verran mainitsen, että puistossa elelee myös vuorivuohia ja puumia, mutta me ei nähty kuin sisilisko.

Jenkkityyliin kaikkialle pääsee autolla, mutta siisteydestä pidetään huolta. Kansallispuistossa oli jo aamupäivästä paljon ihmisiä, mutta ei mikään ihme huomioonottaen miten käsittämättömän upea tuo paikka on. Etenkin kun käppäiltiin hiukan aitojen ohi ihan yhden jyrkänteen reunalle. Mahanpohjasta sieppasi kun kanjoni tippuu yhteensä pari kilsaa Little Colorado Riveriin joka koko kanjonin on virtauksellaan luonut.

Jos teillä on mahdollisuus, menkää käymään. Aivan huikea paikka.

Sitten olikin edessä pitkä ajomatka Las Vegasiin. Luonto matkan varrella vaihteli vuoristosta aavikkoon. Juteltiin autossa monta kertaa, että tältä Marsissa varmaankin näyttää. Flagstaffista 100 mailia eteenpäin seurattiin vielä vanhaa Route 66 -tietä. Se tie on kyllä suurin turistirysäkusetus. Se on vain tie, jonka varrella kaikki kyläpahaset ovat täynnä "Original Route 66" -ravintoloita, -baareja, -museoita, -matkamuistomyymälöitä ja vaikka mitä muuta.

Ennen Vegasia vastaan pärähti Hoover Dam, eli Hooverin pato. Ennen patoa liikenne pysähtyi lähes täysin, kun autot tutkittiin, ilmeisesti terroristi-iskujen välttämiseksi. Mutkitteleva tie vei kohti patoa, joka kieltämättä oli hulppea näky, mutta Grand Canyonin jälkeen kaikki näyttää jotenkin tavalliselta.

Nyt ollaan Las Vegasissa, joka on New Yorkin jälkeen ensimmäinen kahden yön pysähdyspaikka. Tai no, ennen Memphisiä yövyttiin ihan kaupungin ulkopuolella, mutta nyt ollaan kaksi yötä samassa hotellissa, joka on..... EI Bellaggio tai MGM Grand.... EI Cesar's Palace.... VAAN tietenkin luotettu SUPER8!

Naurakaa vaan, mutta tämä on korttelin päässä Stripin isoista kasinoista, huokea, luotettava ja sisäpihalla on jätti-iso uima-allas!

Nyt jännitetään Lakersin ja Celticsin seitsemäs finaali loppuun. Minä olen Celticsin puolella, Pauli ja Maija Lakersin, Pirjo kannattaa Kouvolan Kiekkokarhuja, eikä siis osallistu tähän jännäriin.

Tällä hetkellä Celtics johtaa.

Huomenna lisää sekä koripallomestarista että Vegasin kasinoelämästä, johon lähdemme tutustumaan finaalin jälkeen.

Elämä on ihanaa.